Palvelujen ja työyhteisöjen kehittäminen

Varsinkin toimikausien päättyessä tai uuden kauden alkajaisiksi pidetyillä kehittämispäivillä on innostava vaikutus osallistujiin. Työntekijät voivat pitkästä aikaa keskittyä yhdessä samaan kiinnostavaan ja tärkeään aiheeseen. He ovat ehkä juuri tulleet lomalta tulleita, levänneitä ja iloisia toistensa tapaamisesta. Ajatukset ja odotukset uuden toimintakauden suhteen ovat toiveikkaan odottavia ja intoa uuden kauden suunnitteluun riittää. Kun kehittämispäivän vetäjäksi saadaan asiansa hallitseva kouluttaja, joka tekee osallistujien omille ajatuksille tilaa ja arvostaa kuulijoidensa ammattitaitoa sekä osaa keventää keskusteluja huumorilla, saadaan kehittämispäivästä voimaa ja suuntaa yhteisön työskentelyyn pitkäksi aikaa. Käyn vuosittain useiden yhteisöjen kehittämis- ja toimikauden alun starttipäivillä. Joissakin yhteisöissä olen käynyt useina vuosina peräkkäin. Olemme jatkaneet jo aloitetusta teemasta tai valinneet kehittämispäivälle joka kerta uuden, sillä kertaa ajankohtaisen aiheen.

Menestyvissä ja hyvin toimivissakin organisaatioissa on aina kehittämistarpeita. Vaihtuvat asiakkaat tai asiakaskunnan muuttuvat tarpeet, saatu asiakaspalaute, muuttuva lainsäädäntö, ajan trendit, uudet innovaatiot, organisaation taloudellinen tilanne ja toiminnan kannattavuus on otettava huomioon toiminnan suunnittelussa ja yhteisistä käytänteistä sovittaessa. Edellä mainittujen ohella työyhteisöjen ja palvelujen kehittämisen koulutukset ovat paikallaan uuden yhteisön toiminnan perustamis- ja aloitusvaiheessa sekä silloin, kun yhteisön toiminnassa on esimerkiksi toimitilojen remontista johtuva muutosvaihe ja tarve suunnitella ja sopia muutosvaiheen aikaisista tai sen jälkeen käyttöön otettavista yhteisistä periaatteista. Organisaation ensisijainen tehtävä on palvella asiakkaitaan ja vastata heidän tarpeisiinsa. Koulutuksissani keskitytään asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen, toimivan vuorovaikutuksen keinojen vahvistamiseen, kriittisen asiakkaan tai haastavien asiakastilanteiden käsittelyyn ja palautteen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Keinojen ohella koulutuksissa kiinnitetään huomiota asiakaspalveluasenteeseen. Ei ole haasteellisia asiakkaita vaan haasteellisia yhteistyötilanteita. Suuntaamalla huomio asiakkaan persoonasta tilanteen hoitamiseen onnistutaan usein ”pelastamaan” yhteistyö tai jopa luomaan erinomaisesti toimiva asiakassuhde.

Menestyvässä organisaatiossa kiinnitetään asiakaspalvelun ohella suurta huomiota työyhteisötaitoihin. Jotta asiakaspalvelu toimisi, tulee kaikkien organisaation palveluksessa olevien osata toimia hyvin yhdessä. Organisaation ”sisäisessä asiakkuudessa” jokainen paitsi tekee oman työnsä mahdollisimman hyvin, pyrkii myös huomioimaan muiden työtovereidensa työn. Huomioiminen voi tapahtua mm. ystävällisenä ja kunnioittavana suhtautumisena, tärkeiden tietojen välittämisenä, toisen työn helpottamisena tai avuliaisuutena, kannustavana palautteena. Työyhteisötaidot ovat kaikkien opittavissa. Koulutuksissani vahvistetaan työyhteisötaitoja mm. luentojen, keskustelujen ja harjoitusten avulla. Työyhteisötaidoissa keskeisiä asioita ovat mm. tilanteenmukainen tapa esittää asioita, erilaisten näkemysten huomioon ottaminen, yhteisistä periaatteista ja toimintatavoista sopiminen, sopimuksiin sitoutuminen, loukkaantumisten käsittely, palautteen antaminen ja kannustaminen, työn ilon ja hyväntuulisuuden lisääminen.

Olen toteuttanut palvelujen ja työyhteisöjen kehittämisen koulutuksia mm. kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstöille, varhaiskasvatuksen yksiköille ja muille lasten ja nuorten kanssa toimiville yhteisöille. Palvelujen ja työyhteisöjen kehittämisen koulutukset sopivat erinomaisesti myös aivan muiden kuin kasvatus- ja opetusalojen organisaatioiden koulutuksiksi. Tarvittaessa osallistun kehittämishankkeeseenne jo sen suunnitteluvaiheessa ja alkukartoituksen teossa, suunnittelen ja toteutan hankkeeseen liittyvät koulutukset sekä osallistun tehdyn työn vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. Myös toimiminen valmiiden hankkeidenne puitteissa kouluttajana tai ohjaustehtävissä sopii minulle hyvin.

Varhaiskasvatuksen kehittämishankkeita, joissa olen ollut työryhmässä asiantuntijajäsenenä mukana:

– Itä- ja Kaakkois-Helsingin kiertävien erityislastentarhanopettajien kehittämishanke Havainnointi ja pedagoginen tuki 3 – 5-vuotiaan lapsen varhaiskasvatuksessa (työryhmämme sai tästä työstä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston innovaatiopalkinnon)
– Helsingin kaupungin päivähoidon ja neuvolatoiminnan kehittämishankkeet vanhempien, päivähoidon ja lastenneuvolan yhteistyömalliksi 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehitysseurannassa
– Stakesin Vasut kuntoon!-hanke, alatyöryhmä. Laadimme ohjekirjan Niin ainutlaatuinen kuntien varhaiskasvatuksen henkilöstölle lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisen tueksi
– Valtakunnallinen esi- ja alkuopetuksen oppilashuollon kehittämistyöhanke, Helsingin ryhmä